Kirja oli metka sekoitus kaariutriomaista keski-aikaa ja psykedeelistä fantasiaa.
Kirjassa on nimensä mukaan menossa "valtaistuinpeli", jossa kruunua tavoittelee hallitsevan kuninkaan poika ja veli ja kruunusta haaveilee aiemman hallitsijan poika ja tytär. Päähenkilöt ovat Talvivaaran Starkeja, joiden tunnus on "Talvi on tulossa". Osuva lause juuri nyt, kun alkaa illat viiletä. Talvivaara on hauska nimi tässä yhteydessä, mutta eihän suomentaja voinut tietää tulevan nikkelikaivoksen nimeä.
Kirjan maailmassa on ritareita ja kuninkaita, mutta myös hurjasusia ja jumalmetsiä. Minusta on kiehtovaa, että Starkit palvoivat juuri metsissä asuvia jumalia.
Kun kirjaa oli vielä kolmasosa jäljellä, tajusin ettei loppuosa kirjasta voi enää millään riittää sitomaan kaikkia avattuja langanpäitä yhteen. No kirjoja on vielä useita jäljellä ja kai ne on vaan yritettävä saada kirjastosta mahdollisimman pian.
George R. R. Martin: Valtaistuinpeli - Tulen ja jään laulu - osa 1 (A game of thrones 1996) Kirjava, suom. Satu Hlinovsky
Arvio: *** Täytyy saada lisää
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tämä on hyvä sarja, jota olen lukenut neljänteen kirjaan asti. Korppien kestit on sen nimi. On vielä vähän kesken, kun on kuitenkin aikamoinen tiiliskivi :) Kirjailija on juuri viimeistelemässä viidettä kirjaa, jonka piti ilmestyä jo vuosi sitten ja sen jälkeen pitäisi ilmeistyä vielä kaksi. Muistaakseni kolmoskirja on suomessa jaettu kahteen osaan, koska olisi muuten ollut fyysisesti hankala käsitellä paksuutensa takia :)
Parasta fantasiaa, mitä ole aikuisiällä lukenut, joten odotan innolla jatko-osia. Vaikka siinä menisi vuosia.
Tää oli kyllä jollain tavalla ihan mieletön kirja, koska nyt kaksi päivää myöhemminkin ajattelen koko ajan vaan palaavani kirjan äärelle. Toivottavasti saan sen kakkos-osan pian. Taidan laittaa ne loputkin varaukseen heti... Se mua jotenkin hämää, että kirja ei kuitenkaan ollu mitenkään erityisen mestarillinen. Vertaan sitä lakkaamatta Tolkienin Taruun ja tää jää niin toiseksi. Mutta tää koukuttaa ihan samalla tavalla ku Meyerin "Houkutus".
Tolkienin Tarussa on mielestäni enemmän sellaisia sadunomaisia ja tästä maailmasta erillisiä juttuja. Tulen ja Jään laulu on todella kovakouraista poliittista peliä, sodankäyntiä ja enenmmän ihmismäisiä hahmoja. Taikuutta ja muita "yliluonnollisia" asioita esiintyy vähemmän kuin (ainakin neloskirjaan mennessä) Tolkienilla. Tulen ja Jään laulussa on sellaista juonen ja henkilöhahmojen määrän mahtavuutta, että kirjan koukutus tulee mielestäni juuri siitä.
Pitääkin tarttua pitkästä aikaa Korppien kesteihin.. Se on tosiaan unohtunut tuonne hyllylle, kun vitososaa odottelin :)
Sarjaa muuten aletaan kuvat HBO:n toimesta töllöön joskus tämän vuoden lopulla. Ovat julkistaneet, että Catelyn Starkia näyttelee Jennifer Ehle eli kukas muu kuin itse Elizabeth Bennet BBC:n suositusta Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnista :)
Ja vielä tuosta HBO:n sarjasta pakko mainita, että Eddard Starkin rooliin on käsittääkseni varattu Sean Bean, joten toivon todella, että loputkin kirjat ilmestyvät pikavauhtia ja sarjan pilotti-jakso vakuuttaa ohjelmien ostajat ympäri maailmaa, jotta saadaan laatusarjoja töllöön!!
Ehkä juuri tuo poliittinen peli ja ihmismäiset henkilöhahmot muistuttivat liikaa Kaari Utriota. Niissä korostettiin vaan vähän enemmän naisten surkeaa asemaa ja elämän toivottomuutta naisten kannalta.
Pidin Tokienista juuri sen viattomuuden tähden: ei raiskauksia, ei naisten alistamista. Ainoastaan Éowyn-neidon elämän toivottomuus oli selkeä kielteinen juttu ja sekin loppui kun hän kohtasi Faramirin.
Odotan Aryasta naissankaria tähän "Tulen ja jään laulu" -sarjaan vaikka hänen saattoikin jo käydä köpelösti isänsä mestauksen yhteydessä. Ensi viikolla olen jo viisaampi siitä!
No sen verran on pakko spoilata, että Martin ei juuri säästele hahmojaan. Ei miehiä eikä naisia. Et ole vielä lukenut toista osaa kokonaan, joten pidän pääni kiinni tästä vielä :) Arya on meikun lemppari myös!
Lähetä kommentti