David Eddings: Kohtalon täyttymys - Belgarionin taru 5

Kirja keskittyy alussa taas Ce'Nedran edesottamuksiin. Lopussa Garion tekee sen mitä pitikin, mutta siihen johtavat tapahtumat eivät ole kovin ennalta-arvattavia.

En tiedä, onko minulta mennyt tietynlainen "kasvatuksellisuus" ohi aiemmista kirjoista, mutta tässä se tuntui erityisen vahvana. Siitä seuraakin pohdinta kirjojen kohderyhmästä. Tiedän että nämä on suunnattu teineille, mutta nuo "kasvatukselliset" piirteet viittaavat jopa lapsiin kohderyhmänä. Tuo "kasvatuksellisuus" on siis sitä, että kun Ce'Nedra toimii ajattelemattomasti niin hänen ystävänsä melkein kuolee...

Taitaa olla niin, että lasten (tai edes nuorten) fantasia ei sovi minulle. Täytyy keskittyä jatkossa aikuisten fantasiaan.

David Eddings: Kohtalon täyttymys - Belgarionin taru 5 (Enchanters' end game 1984) Karisto, suom. Tarmo Haarala
Arvio: ** Onneton

David Eddings: Rivan kuningatar - Belgarionin taru 4

Tässä kirjassa velhous saa entistä suuremman roolin. Ce'Nedrakin saadaan velhouden piiriin pikku amuletin avulla.

Vaikka alussa Garion on päähenkilö niin Rivan kuningatar - siis Ce'Nedra - onkin tässä se aikaansaavin hahmo. Kaikki tapahtumat ovat kuitenkin vain valmistelua seuraavaa kirjaa varten, jossa kaikki ratkennee.

David Eddings: Rivan kuningatar - Belgarionin taru 4 (Castle of Wizardly 1984) Karisto, suom. Tarmo Haarala
Arvio: *** Juoni kasvaa

David Eddings: Velhojen taistelu - Belgarionin taru 3

Jos edellisessä kirjassa saatiin "Saattue" kasaan niin tässä päästiin Moriaan ja jopa Mordoriin, salaa kylläkin. Ehkä vertailu "Taruun" on syytä lopettaa nyt, koska tässä kohtaa juoni lähtee niin eri teille. Ilmeisesti Eddings ei edes yritä peittää vaikutteitaan Tolkienilta.

Kiinnostavin hahmo oli Relg, jolla oli aivan käsittämätön kyky: tunkeutuminen kiven läpi. En ole missään aiemmin edes kuvitellut moista. Kyse ei siis ole mistään siirrosta kallion toiselle puolelle vaan kertakaikkisesti Relg ja hänen taakkansa, tässä Silkki, ovat kiven sisällä ja se kivi "soljuu lävitsesi" edetessäsi vai miten Silkki tuota kamaluutta kuvailikaan.

David Eddings: Velhojen taistelu - Belgarionin taru 3 (Magician's gambit 1983) Karisto, suom. Tarmo Haarala
Arvio: ** Ei oikeen tapahdu tarpeeks

David Eddings: Ennustusten aika - Belgarionin taru 2

Tämä kirja jatkaa ekassa osassa aloitettua takaa-ajoa. Jos ensimmäistä osaa voisi verrata siihen kun "Tarussa" päästiin Briihin niin tässä saatiin kasaan jo jonkinlainen "Sormuksen saattuekin". Erona vain se että tämä saattue ei vie mitään vaan ajaa takaa ja että saattueeseen liittyy matkalla lisää ihmisiä.

Mukaan liittyi hienohelma Ce'Nedra ja peloton ritari Mandorallen. Epäilen, että Ce'Nedra liittyy jotenkin peruuttamattomasti Garionin kohtaloon ja sen takia Pol-täti suhtautuu häneen niin positiivisesti vaikka hän vaikuttaa ihan turhalta hahmolta.

Kirjassa esitellään koko ajan uusia hahmoja ja on vaikea arvioida ovatko he tärkeitä tulevan juonen kannalta vai eivät.

David Eddings: Ennustusten aika - Belgarionin taru 2 (Queen of sorcery 1982) Karisto, suom. Tarmo Haarala
Arvio: ** Huononee...

David Eddings: Kivenvartija - Belgarionin taru 1

Pyysin kirjastovirkailijalta jotain "aikuisten fantasiaa", mutta kotikirjastoni ei satsaa ko. aiheesen juuri yhtään. Sain kuitenkin "lasten fantasiaa" tilalle. Luulin, että tässä sarjassa olisi ollut enenmmän osia kuin viisi, mutta kait viisikin riittää. Kirjat ovat vaan aika lyhyitä ja näin ollen nopeasti luettuja.

Ensimmäinen kirja oli vakuuttava: juoni liikkui, mutta silti riittävästi taustoitettuna. Siinä rakennelleen saaga, joka muistuttaa silmiinpistävästi "Tarua", mutta se kai on ollut tarkoitus alunperinkin.

Päähenkilö on nuori Garion, joka on elänyt elämänsä Pol-tädin tiukassa kurissa. Juonen edetessä käy ilmi, ettei Pol-täti ole ihan sitä miltä näyttää ja Garion itsekin taitaa olla joku muu kuin luuli. Tässä on helppo nähdä yhtymäkohta Potteriin.

David Eddings: Kivenvartija - Belgarionin taru 1 (Pawn of prophecy 1982) Karisto, suom. Tarmo Haarala
Arvio: *** Ihan sitä mitä odotinkin!