21.5.2009

Ildefonso Falcones: Meren katedraali

Taas voi miettiä, että miksi ihmeessä lainasin ja luin tämän. Varmaan joku b-luokan lehden arvostelija oli tätä kehunutkin.

Kirjan juonikuvio oli hyvin samankaltainen kuin "Taivaan pilareissa": köyhä väärinkohdeltu mies nousee vaurauteen oman oikeamielisyytensä takia. Arnau, joka on kirjan päähenkilö, vaikuttaa olevan kyllä melkoisesti ympäristön vietävissä ja tekee aika harvoin ihan omia päätöksiä. Juonta olisi piristänyt esimerkiksi se, että Arnau olisi kuollut lopussa löytämättä onneaan. Onneksi edes Arnaun äiti jäi kateisiin.

Kirjan takakannessa väitettiin, että kirja kertoisi myös kirkon rakennustöistä. Ehkä kertoikin, mutta vain niin pintapuolisesti, ettei asiasta olisi kannattanut missään mainita.

Näitä keskiaikaisia kirjoja vaivaa iso ongelma: ne alkaa aina sillä, että viaton nainen raiskataan. Raiskaaja on vielä yleensä joku määräävässä asemassa oleva. Tässä kirjassa käy hyvin ilmi, että kirjailija on mies. Miehillä on pikkuisen väärä käsitys prostituoitujen suhteesta seksiin. Tuskin kukaan parikymmentä vuotta asiaa työkseen harrastunut siitä niin kovin innostuu kun tässä kirjassa kerrotaan.

Ildefonso Falcones: Meren katedraali (La katedral del mar 2006) Bazar, suom. Satu Ekman
Arvio: * Onneton kirja

17.5.2009

Stephenie Meyer: Uusikuu

Tämä kirja ei ollut juoneltaan mitenkään ihmeellinen. Jotain tässä kuitenkin oli, koska luin sen käytännössä yhdeltä istumalta, välillä piti vaan tehdä ruokaa ja syödä vähän...

Tämä vähän toisti ensimmäisen juonta siinä, että tässäkin Bella huomaa poikaystävänsä olevan kummajainen, tällä kertaa kuitenkin vampyyrejä vastaan taisteleva ihmissusi. Edward on siis häipynyt heti aluksi. Ennen pitkää kuitenkin Bella on jälleen pahassa pulassa ja lähtee Italiaan pelastamaan Edwardia. Lopussa kun kaikki on jokseenkin hyvin, Bella äänestyttää Culleneilla, että hänestäkin tulee vampyyri, ainakin ennen pitkää.

En oikein tiedä mitä aikaa kirjoissa kuvataan, mutta Alicella on "pieni, hopeanvärinen kännykkä". Jos sellaisia on, niin luulisi että olisi myös digi-kameroita. Tässä kirjassa oli kuitenkin kamera, jolla otettiin "rulla täyteen". Epätarkkaa!

Tämä oli ehkä vähän vähemmän sellasta teini-angsti-shittiä kuin eka kirja, mutta tämä oli hyvin ennalta-arvattava. Jotenkin tuntuu että Bella ainakin on vähän "hidas". Odotan kuitenkin innolla seuraavaa osaa...

Stephenie Meyer: Uusikuu (New moon 2006) WSOY, suom. Tiina Ohinmaa
Arvio: *** Tyypillinen toinen osa

Neil Gaiman: Hämähäkkijumala

Tämä oli pitkästä aikaa tosi virkistävä kokemus: fantasiaa, jossa samalla oli myös sääntöjä. Kirja kertoo vanhoista eläin-jumalista, jotka elävät nykyajassa.

Kirjan päähenkilö Paksu Charlie käy isänsä hautajaisissa, kuulee isänsä olevan jumala, tapaa jumala-veljensä, menettää tyttöystävänsä ja työpaikkansa. Sotku on monimutkaisen kuuloinen, mutta loppujen lopuksi yksinkertainen ratkaista.

Kaksi asiaa teki kirjasta hyvin tavanomaisen. Paksu Charlie kuulee vasta aikuisena, että hänen isänsä oli jumala ja että hänellä on veli, jota hän ei ole koskaan tavannut. Tällainen kuviohan on monissa lasten saduissa. Toinen hyvin tavanomainen asia oli parien muodostuminen uudelleen. Jo noin puolessa välissä tiesi että Rosie lähtee Spideriin matkaa ja että Charles on kiinnostunut Daisystä.

Kirja oli vaan kertakaikkiaan tosi hyvä!

Neil Gaiman: Hämähäkkijumala (Anansi boys 2005) Otava, suom. Inka Parpola
Arvio: **** Merkillinen, mutta samalla tavallinen