Henning Mankell: Palomuuri

Tämä ei ollut ensimmäinen eikä toinen kerta kun luin tämän kirjan. Joka kerta se on kuitenkin yhtä jännittävä. Tällä kertaa kiinnostusta lisäsi myös se tosiasia, että olen lähdössä Ystadiin loppukesällä.

Mankellin tapa kertoa päähenkilönsä Kurt Wallanderin elämästä on ihana. Rikostutkinnassa tehdään joskus vaikeita valintoja ja suoranaisia virheitäkin, mutta se juuri tekee Wallanderistä inhimillisen. Toisaalta myös Wallanderin yksityiselämän linkittyminen tutkintaan on totta. Ei poliisitutkinta ole C.S.I.-mäistä, tosielämästä erillistä tutkintaa vaan siihen vaikuttaa aina jokaisen tutkijan yksityiselämä ja myös tutkijoiden keskinäiset suhteet.

Juoni oli varmasti uskottavampi kahdeksan vuotta sitten, mutta aihe on edelleen ajankohtainen. Yhteiskuntamme muuttuu koko ajan haavoittuvaisemmaksi lisääntyvän tietotekniikan myötä. Jonain päivänä joku keksii tehdä jotain todella vaikuttavaa internetin ja tietoturva-aukkojen kautta ja asiantuntijat toteavat jälkeenpäin vain, että tämä oli jo odotettavissa...

Henning Mankell: Palomuuri (Brandvägg 1998) Otava, suom. Laura Jänisniemi
Arvio: **** Tosi jännä

Susanna Alakoski: Sikalat

Kirja kertoo suomalaisperheen elämästä Ruotsin Ystadissa joskus 70-luvulla. Päähenkilö, Leena, on pieni tyttö joka huolehtii perheestään ja myös rakastaa ja häpeää sitä. Kirja koostuu hyvinkin yksityiskohtaisista ja melko irrallisistakin kohtauksista, joista kutoutuu koskettava tarina.

Monista kohdista tunnistin itseni: miten sitä voikaan hävetä, vihata ja rakastaa perhettään samaan aikaan. Jotkut kohtauksista oli niin kamalia että teki mieli jättää lukematta, kun omat tunteet tuli niin pinnalle. Lopulta kuitenkin kirja loppui ihan liian äkkiä.

Varsinkin "Vadelmavenepakolaisen" jälkeen tämä kirja antaa ihan uudenlaisen kuvan Ruotsista. Toisaalta kaikkien Henning Mankellien jälkeen kirja näyttää nyös toisenpuolen Ystadista.

Susanna Alakoski: Sikalat (Svinalängorna 2007) Schildts
Arvio: **** Vaikuttava