Sinisalon tyyli kirjoittaa romaania "keräilemällä" tietoa eri lähteistä on hauska. "Ennen päivänlaskua ei voi" -kirjassa se tarkoitti muistaakseni otteita tietosanakirjasta ja tässä seurataan yhtä blogia rinnan varsinaisen tarinan kanssa. Menetelmä tuli itselleni tutuksi jo Kingin "Carriessä", jossa kertoja peilasi kertomiaan tapahtumia tuhon jälkeiseen aikaan ja seassa oli otteita tuhosta kertovista lehtiartikkeleistä.
Tässä kirjassa Sinisalo nostaa esiin tärkeän aiheen ja hirvittävän skenaarion siitä, miten ihmiset suhtautuvat ekologiseen katastrofiin. Pahinta lukijalle on se, että merkittävä osa katastrofista on oikeasti jo tapahtunut, vai mitä itse ajattelet mehiläiskadosta? Vai onko niin, että koska et itse syö hunajaa niin ihan sama?
Kirja olisi toiminut hyvin pelkästään kantaaottavana romaaninakin. Sinisalo oli kuitenkin valinnut liittää aiheeseen hienoisen epätodellisen vivahteen, joka leimaa tämän kai sitten fantasiaksi. Vivahde taisi olla enemmänkin filosofinen kuin epätodellinen.
Sinisalon tapa taustoittaa fantasia-kirja todellisella tiedolla, on varmasti erittäin hidas tapa kirjoittaa. On silti hienoa, että kotiläksyt on tehty kunnolla ja voimme nauttia näin hyvistä (ja opettavaisista) romaaneista!
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (2011) Teos
Arvio: ***** Tärkeä kirja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinisalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinisalo. Näytä kaikki tekstit
27.3.2013
27.3.2010
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Kirjan perusteema muistutti hiukan Høegin "Naista ja apinaa" ja Adamsin "Käsikirjaa linnunradan liftareille", joissa on eläimiä jotka ovat ihmistä viisaampia ja hallitsevat maailmaa, mutta luovat illuusion siitä että ihminen olisi "hallitseva rotu". Tässä peikot olivat piilossa, mutta fiksuja ja olemassa. Peikot oli kyllä todettu eläinlajiksi, mutta niiden elämästä tai toimista ei tiedetty juuri mitään.
Minua kiehtoo erityisesti Sinisalon tyyli, jossa fantasiakirjallisuudelle ominainen maailmojen uudelleen keksiminen ei ole pääosassa vaan mennään vaan ihan vähän meidän tuntemamme maailman rajojen yli. Tässä siis oli yksi nisäkäslaji (Felipithecus trollius) Suomen metsiin lisää.
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000) Tammi
Arvio: **** Lisää tätä
Minua kiehtoo erityisesti Sinisalon tyyli, jossa fantasiakirjallisuudelle ominainen maailmojen uudelleen keksiminen ei ole pääosassa vaan mennään vaan ihan vähän meidän tuntemamme maailman rajojen yli. Tässä siis oli yksi nisäkäslaji (Felipithecus trollius) Suomen metsiin lisää.
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000) Tammi
Arvio: **** Lisää tätä
13.1.2009
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Tämä vasta oli hämmentävä nykykirja. Kerronta liikkui monessa eri ajassa kuten nykyään on tapana eikä aina oikein tiennyt kuka oli kertoja. Samalla moni salaisuus jäi kirjan lopussa paljastamatta enkä ole enää edes ihan varma kuinka kirjan päähenkilöiden lopussa kävi. En myöskään tiedä aiheuttiko odottamattomat tapahtumat luonto itse vai joku muu voima. Hämmentävää.
Kirja avaa ikkunan trekkaamisen ja backbackersien maailmaan. Samalla voi miettiä millaisen jalanjäljen me kotona, matkalla tai luonnossa jätämme jälkeemme.
Johanna Sinisalo: Linnunaivot (2008) Teos
Arvio: **** Kannattaa lukea
Kirja avaa ikkunan trekkaamisen ja backbackersien maailmaan. Samalla voi miettiä millaisen jalanjäljen me kotona, matkalla tai luonnossa jätämme jälkeemme.
Johanna Sinisalo: Linnunaivot (2008) Teos
Arvio: **** Kannattaa lukea
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)