Näytetään tekstit, joissa on tunniste Botswana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Botswana. Näytä kaikki tekstit

27.6.2013

Alexander McCall Smith: Häähuumaa lauantaina, Mma Ramotswe tutkii

Varsinainen rikostapaus oli todella botswanalainen eikä syyllinen edes selvinnyt. Sitä selvitellessä kävi kuitenkin ilmi, että Mma Ramotswen toimeksiantaja olikin tarinan suurin konna. Varsinainen tarina sisälsi Mma Makutsin häävalmistelut, Charlien isyysepäilyt ja valkoisen pienen pakettiauton takaisinsaamisen.

Nämä pikkutarinat Botswanasta ovat ihania. Tulee ihan pakottava tarve päästä matkustamaan sinne ja nähdä se maailma, jossa pahinta on sihteereitä tuijottavat johtavat. Aurinko paistaa aina paitsi kun kasvit tarvitsevat lisää vettä.

Alexander McCall Smith: Häähuumaa lauantaina, Mma Ramotswe tutkii (The Saturday big tent wedding party 2011) Otava, suom. Päivi Pouttu-Deliere
Arvio: **** Tasaisen luettavaa

14.8.2011

Alexander McCall Smith: Teetä ja sympatiaa, Mma Ramotswe tutkii

Tällä kertaa keskityin optimaalisiin lukuolosuhteisiin ja siemailin Rooibosta samalla kun luin. Eihän näiden kirjojen juonet paljoa poikkea toisistaan, mutta aina ne ovat yhtä positiivisiä. Tällä kertaa mma Ramotswe pohdiskeli kävelyn merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja suri pienen autonsa "poismenoa".

Ratkottavat ongelmat olivat opettavaisia, jalkapallojoukkueen omistajan hommaamat sponsorikengät olivat syypäänä huonoon menestykseen ja eräs nainen oli jäänyt "kolmen miehen loukkuun". Kaikki ongelmat selvisivät rehellisellä pelillä.

Alexander McCall Smith: Teetä ja sympatiaa, Mma Ramotswe tutkii (Tea time for the traditionally built 2009) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Luotettava

26.9.2010

Alexander McCall Smith: Pieniä ihmeitä autokorjaamolla, Mma Ramotswe tutkii

Kaikkien "pahojen" kirjojen jälkeen tämä Botswanan viattomuus tekee hyvää. Kirjan hahmojen viattomuus on välillä jopa liiallista, mutta ah niin positiivista. Rikokset ovat taas joko kokonaan olemattomia tai hyvin pieniä. Surullista oli Motholelin epäonnistunut hoito, mutta Motholeli itse ei tainnut ottaa asiaa kovin raskaasti.

Alexander McCall Smith: Pieniä ihmeitä autokorjaamolla, Mma Ramotswe tutkii (The miracle at Speedy Motors 2008) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Ihan hyvä

15.11.2008

Alexander McCall Smith: Onni ja siniset kengät, Mma Ramotswe tutkii

Oli kiva upota taas Mma Ramotswen maailmaan. Tutkitut jutut on dekkarin jutuiksi jälleen kerran vähän turhan yksinkertaisia, mutta Mma Ramotswe ja Mma Makutsi ratkaisevat ne tälläkin kertaa hienosti. Yhdessä jutussa tosin herra Polopetsi vähän auttoi.

Rakastan näitä ilmaisuja, joita Mma Ramotswe käyttää, esim. perinteinen ruumiinrakenne tai edesmennyt. On mukavaa jos kielteisetkin asiat sanotaan nätisti. Ilmeisen tahallisesti hiv:stä tai aids:sta ei puhuta koskaan suoraan. Niiden aiheuttamat ongelmat kuitenkin tuodaan esille niin, ettei lukija luule että ko. asiat olisi kokonaan unohdettu. Niistä ei vaan tehdä pääasiaa.

Tässä kirjassa oli myös hieno huomata, että botswanalainenkin nainen rentoutuu shoppailemalla ja ostamalla liian pieniä, mutta ah niin siroja kenkiä.

Alexander McCall Smith: Onni ja siniset kengät, Mma Ramotswe tutkii (Blue Shoea and Happiness 2006) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Varma

22.5.2008

Alexander McCall Smith: Botswanan iloiset rouvat, Mma Ramotswe tutkii

Maistoin juuri ensimmäisen kulaukseni Rooibos-teetä (Liptonin African Rooibos). Tosi hyvää. Suosittelen juoman rooibosta aina kun lukee Mma Ramotswea. Aion itsekin tehdä niin jatkossa.

Aloitin tämän viimeisen suomennetun Mma Ramotswen helpottuneena siitä että tämä on viimeinen vähään aikaan. Kävi kuitenkin niin että taidan vielä etsiä ne kaksi seuraavaa ja lukea ne englanniksi.

Tässä kirjassa moni asia saa päätöksensä: Charlien kiinnostus tyttöihin, Note Mokoti ja Mma Makutsin mieshuolet. Kirjan suomennokseksi olisi sopinut paremmin "Botswanan iloiset naiset" kuin "rouvat". Muita rouviahan ei ole kuin Mma Ramotswe paitsi ihan lopussa. Mma Makutsi kyseenalaistaa myös jatkuvan rooibosin litkimisen ja siirtyy tavalliseen teehen. Pian hän palaa kuitenkin takaisin rooibosiin.

Kankaanpää suomentaa kyllä ihan miten sattuu. Pahinta oli "lihosivat" lihoa-verbin monikon 3. persoonan imperfektinä. Kankaanpää taitaa olla varsinais-suomalainen...

Alexander McCall Smith: Botswanan iloiset rouvat, Mma Ramotswe tutkii (In the Company of Cheerful Ladies 2004) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: **** Paljon jännempi kuin edelliset

18.5.2008

Alexander McCall Smith: Elämän kirkas keskipäivä, Mma Ramotswe tutkii

Kirjailija jättää lukijoille mahdollisuuden lukea kirjat missä järjestyksessä tahansa, koska kertoo muutamat perusasiat joka kirjassa uudelleen ja uudelleen. Minä taas olen ihan itse tehnyt valinnan lukea kirjat järjestyksessä ja luen joka kirjassa Mma Makutsin yhdeksästäkymmenestäseitsemästä prosentista ja apupoikien loputtomasta kiinnostuksesta tyttöihin.

Tässä kirjassa Mma Ramotswe tutkii taas yhtä intohimokysymystä oikeiden etsivätehtävien sijaan. Kaiken kaikkiaan kirjan tunnelma on aurinkoinen ja korostaa Botswanaa vähän vähemmän kuin aikaisemmin. Kirjan lopussa Mma Potokwan "huijaa" J.L.B. Matekonin vihdoinkin naimisiin Mma Ramotswen kanssa.

Alexander McCall Smith: Elämän kirkas keskipäivä, Mma Ramotswe tutkii (The Full Cupboard of Life 2003) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: ** Kiva, mutta ihan samanlainen kuin aikaisemmatkin

12.5.2008

Alexander McCall Smith: Kalaharin konekirjoituskoulu miehille, Mma Ramotswe tutkii

Tässä kirjassa on pääroolissa Mma Makutsin uusi yritys ja suhde. Gaboroneen on avattu myös kilpaileva etsivätoimisto. Mma Ramotswe ja Mma Makutsihan eivät ole oikein perinteisiä etsivä-juttuja enää hoitaneetkaan, enemmän sellaisia hientotunteisuutta vaativia selvittelyja ja järjestelyjä.

Tämä kirja oli suomennettu jotenkin eri tavalla kuin aikaisemmat. En tiedä tarkalleen mistä tunne johtui, mutta se vallitsi läpi koko kirjan. Kirjan ihan lopussa oli vielä melkoinen kömmähdys suomentajalta: "He kutsuivat molemmat korjaamon oppipojat ja näiden lisäksi myös Mma Potokwanin ja tämän aviomiehen, Mma Bokon, jonka toinen oppipoika haki Molepololosta, sekä herra Molefolen perheineen." Siis Mma Potokwanilla on aviomies. Hyvä, mutta miksi hän on Mma Boko? Eikös hänen pitäisi olla Rra Boko? En osaa setswanaa kovinkaan hyvin, mutta sen verran luulen tietäväni että Mma on nimitys naisesta (vrt. Madam) ja Rra miehestä (vrt. Sir).

Alexander McCall Smith: Kalaharin konekirjoituskoulu miehille, Mma Ramotswe tutkii (The Kalahari typing school for men 2002) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: ** Vähän nämä jo toistaa itseään

Alexander McCall Smith: Siveysoppia kauniille tytöille, Mma Ramotswe tutkii

Mma Ramotswe on yksityisetsivä ja siksi häntä kai kutsutaan "Afrikan Neiti Marpleksi". Mielestäni nämä kirjat eivät ole ollenkaan dekkareita vaan pohdintoja afrikkalaisesta elämänmuodosta. Esim. ilmaus "perinteinen ruumiinrakenne" on paras synonyymi lihavalle, jonka olen kuullut.

Tässä kirjassa käsitellään masennusta ja kauniiden tyttöjen moraalia. Mma Makutsin omakin kauneus tulee esille pelkästään tyttöjä ajattelevien apupoikien puolelta. Mitään monimutkaisia rikoksia tai ongelmia ei ratkota, mutta jännitys pysyy yllä koko ajan. Etsivätoimisto muuttaa korjaamolle kulujen säästämiseksi.

Alexander McCall Smith: Siveysoppia kauniille tytöille, Mma Ramotswe tutkii (Morality for beautiful girls 2001) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Valoisa kirja

28.4.2008

Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet, Mma Ramotswe tutkii

Turvallinen kirja. Afrikkalaista mietiskelyä ja kiireetöntä elämäntapaa.

Hiukan kirjassa häiritsi J.L.B. Matekonin kotiapulaisen tyhmyys. Se kai sopi kirjan juoneen paremmin. Molemmat pääjutut, kadonnut amerikkalainen ja vieraissa juokseva kotirouva, saivat hiukan erilaisen lopun kuin perinteinen dekkari olisi esittänyt.

Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet, Mma Ramotswe tutkii (Tears of the Giraffe 2000) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Taattua laatua

13.4.2008

Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1, Mma Ramotswe tutkii

On aika erikoista lukea taas maasta josta ei tiedä etukäteen käytännössä mitään, siis Botswanasta. Tämän kirjan jälkeen kaikki tietoni ko. maasta perustuvat dekkariin. Tämä on yleissivistyksen kannalta aika paha juttu. Mutta näin kävi jo Rei Shimuran ja Japaninkin kohdalla...

Kirja koostuu pienistä tarinoista, joita nivoo yhteen muutama laajempi tarina. Kirjan päähenkilö Mma Ramotswe on varsinainen selviytyjätyyppi. Jos hän jää jostain laittomasta kiinni niin sekin vain kääntyy parhain päin ja juttu ratkeaa nimenomaan kiinnijäämisen ansioista eikä siitä huolimatta.

Muutama ajatus kirjassa oli hyvinkin oivaltava. Brittien itseaiheuttama jatkuva kiire verrattuna rauhalliseen afrikkalaiseen elämäntapaan, jossa ei ole aikaa eikä edes varsinaista päämäärää.

Kirjan nimimaailma on ihana, parhaimpana esimerkkinä autokorjaamo "Tlokweng Road Speedy Motors".

Luulen, että luen näitä kirjoja lisääkin.

Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1, Mma Ramotswe tutkii (The No 1 Ladies' Detective Agency 1998) Otava, suom. Jaakko Kankaanpää
Arvio: *** Melkonen nainen tuo Mma Ramotswe