31.10.2010

Bernhard Schlink: Viikonloppu

Otin kirjan ihan umpimähkään kirjaston Bestseller-hyllystä. Se vaikutti sen verran lyhyeltä että menisi vaaditussa viikossa. On hienoa lukea kirjaa josta ei tiedä mitään. Takatekstiä oli vaivaiset seitsemän lausetta ja senkin taisin unohtaa samantien.

Kirjan alkuasetelma on mehukas: vuosia vankilassa ollut terroristi pääsee vankilasta ja tapaa vanhoja ystäviään, jotka ovat lähteneet elämässään eri suuntiin alun anarkia-vaiheen jälkeen. Lopputulos on kyllä vieläkin mehukkaampi.

Kirja peilaa hienosto sitä Saksan menneisyyttä, joka omalta ikäpolveltani jäi littiin jonnekin holokaustin ja muurin murtumisen väliin.

Ainoa hiukan outo asia oli taas yksi tekninen nippelitieto. Miten talon puiston alueella oli vain yksi paikka josta pystyi soittamaan kännykällä. Sellaista on kyllä Suomessakin jossain, mutta että Saksassa, jossa ei mitään aarniometsää ole.

Bernhard Schlink: Viikonloppu (Das Wochenende 2008) WSOY, suom. Leena Vallisaari
Arvio: **** Ihana

Ei kommentteja: