13.11.2013

Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat

Ei pitäisi lukea kirjojen takakansien tekstejä, ne painottavat juonta väärällä tavalla ja luovat vääriä odotuksia. Taas luin ja taas petyin. Takatekstin mukaan kirjan päähenkilöt Abdullah ja Pari ovat toistensa elämän tärkeimmät henkilöt kunnes heidät erotetaan. Tämä on osaltaan totta, mutta Pari on vasta muutaman vuoden ikäinen kun heidät erotetaan. Ei sen ikäinen kovin pitkää aikaa sure tai edes muista veljeään. Takakannen teksti olisi ollut sopivavampi tilanteeseen, jossa Pari olisi ollut vaikka 10-vuotias.

Toinen ongelma on Otavan markkinointi, kirjan kannessa mainostettiin "romaanin Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa tekijältä". Jos joku on lukenut jo nuo kaksi kirjaa ja tunnistaa ne, niin kyllä kirjailijan nimikin on silloin jo jäänyt mieleen eikä noin "halpaa" markkinointikeinoa tarvitse käyttää.



Juoni itsessään oli aluksi yllätyksellinen, mutta muuttui loppua kohden ennalta-arvattavammaksi. Kirja jää selvästi kahden edellisen varjoon.

Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat (And the mountains echoed 2013) Otava, suom. Katariina Kaila
Arvio: *** Pettymys

2 kommenttia:

Marile kirjoitti...

Minäkin olen monesti päättänyt, että lopetan takakansitekstien lukemisen, ne kun harvoin ovat muuta kuin riesaksi. Enpä silti ole osannut lopettaa.

En ole lukenut mitään Hosseinilta, ehkäpä pitäisikin lukea lopultakin Tuhat loistavaa aurinkoa, sitä kun on niin kehuttu.

appple kirjoitti...

Molemmat Hosseinin aiemmat teokset ovat parempia kuin tämä. Suosittelen lämpimästi niitä molempia!