Pirjo Houni, Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti

Jostain syystä Romantschuk oli jäänyt mieleeni jo jostain kymmenen vuoden takaa. Näin kirjan kirjaston uutuushyllyssä ja nappasin mukaan.

Kirja on napakka kuvaus Tarja Halosen ensimmäisestä presidenttikaudesta ja toisen alkupuolesta. En ole koskaan oikein uskonut että Tarja Halonen olisi sellainen tuittupää kuin lehdistö hänestä maalasi. Tuittupää ehkä, muttei niin tuittupää. Mutta ilman tuittupäisyyttään ei hän luultavasti olisi ikinä presidentiksi eikä varsinkaan koko kansan rakastamaksi presidentiksi päätynytkään. Niinistöhän kiukuttelee ihan eri tavalla...

Pirjo Houni, Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti (2014) Otava
Arvio: *** Ihan jännä

Agatha Christie: Kortit pöydällä

Poirot ei ollut ihan terässä, mutta se saattoi kyllä olla murhatunkin vika. Hän oli nimittäin järjestänyt murhansa niin että paikalla oli neljä erilaista (sala)poliisia. Poirot joutui toimimaan ikään kuin ryhmän jäsenenä eikä se sovi alkuunkaan Poirotin egolle.

Juonen kannalta olisi ollut tärkeää ymmärtää bridgen säännöt. Osaan monenlaisia korttipelejä moskasta pokeriin, mutta bridge on jäänyt opettelematta. Luultavasti syykin on selvä. Se vaatisi muitakin asiaan vihkiytyneitä pelikaveriksi ja on vaikea perustella vaikean korttipelin monimutkaisten sääntöjen opettelua pelkästään kiinnostuksella Agatha Christieen. Vilkaisin nopeasti wikipediasta bridgen sääntöjä ja aika monimutkaiselta vaikuttaa, jopa moskaan verrattuna...

Agatha Christie: Kortit pöydällä (Cards on the table 1936) WSOY, suom. Aune Suomalainen
Arvio: *** Vähän pliisu Poirot

Tuomas Lius: Härkäjuoksu

En tiedä miksi tämä oli kirjahyllyssäni. Oikein hävettää, että olen säilyttänyt rakkaassa hyllyssäni tällaista kuraa. Nyt tämä taitaa päästä roskiin.

Molemmat päähenkilöt oli huonoja: toinen erittäin epämiellyttävä ja toinen supersankari, jollaisia ei oikeassa elämässä ole. Tarinaan liittyi myös myrrysnainen ja loppuratkaisun järjesti presidentti! Tiedän että kirjoissa on tapana laittaa mutkat suoriksi, mutta tässä oikeusvaltion periaatteet mureni sellaiseksi hiekaksi, että täytyy ihan ihmetellä mistä Lius tätä oikein keksii.

Tuomas Lius: Härkäjuoksu (2011) Like
Arvio: * Uskomatonta ja epäuskottavaa shittiä

Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa

Olen lukenut tämän vaikka kuinka monta kertaa ja nähnyt telkustakin ainakin pari kertaa. Silti, vaikka murhaajan muistinkin, pysyi tunnelma koko ajan katossa. Christie osaa kertakaikkiaan rakentaa juonen!

Vaikka kyseessä on Hercule Poirot-tarina, niin kertoja oli eri kuin yleensä ja se loi oman, naisellisen, näkökulman tähän tarinaan.

Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa (Murder in Mesopotamia 1936) WSOY
Arvio: **** Aivan mahtavaa aivojumppaa