25.2.2008

John Grisham: Syytön

Kirja poikkeaa perinteisestä Grishamista aika paljon. Kirja on kertomus, jossa on tosi vähän dialogia. Toisaalta jos kirjoittaa todellisista tapahtumista, niin mistä sitä dialogia sitten löytyisi.

Kirja kertoo karmivia asioita poliisin virheistä, piittaamattomuudesta ja suoranaisesta tyhmyydestä. Jos kirjan poliisit olisivat edes olleet tahallaan ristiretkellä tuomittuja kohtaan, niin jollain sairaalla tavalla siinä olisi ollut järkeä. Helposti käy niin että linnatuomion saaminen jollekin on tärkeää vaaleilla valitulle virkamiehellä (syyttäjä, seriffi?), silläkin uhalla että ihan väärät miehet tuomitaan.

Grishamin viaksi voisin kuitenkin laskea liiallisen poliisin ja syyttäjän virheiden alleviivaamisen. Kyllä lukija ymmärtää itsekin kun virheitä tehtiin ilman sen suurempaa osoitteluakin...

Suomentaja oli kyllä keksinyt melkosia kukkasia välillä. Koulu, lukio, yliopisto: onhan se suo, mutta johdonmukaisuuskin riittäisi.

John Grisham: Syytön (The Innocent Man: Murder and Injustice in a Small Town 2006) WSOY, suom. Jorma-Veikko Sappinen
Arvio: **** Karmiva

17.2.2008

Laura Lindstedt: Sakset: triptyykki

Hämmentävä kirja äitiydestä, joka on lähtökohdiltaan hiukan erilainen. Olen jotenkin sanaton kirjan jäljiltä: miten paljon pikkuinen Hilja-tyttö vaikutti äitinsä tahalliseen tai tahattomaan ratkaisuun.

Lindstedtin tapa kirjoittaa on kyllä hieno. Tapa kuvailla ihan arkisetkin asiat tavalla, joka tekee niistä jotenkin "arvokkaita".

Laura Lindstedt: Sakset: triptyykki (2007) Teos
Arvio: *** Hämmentävä mutta lukemisen arvoinen

13.2.2008

Juha Itkonen: Kohti

Kirja kertoo muutamasta päivästä yhden "perheen" elämässä. Hahmoista isä, Tapani Ansas, ministeri, on helppo kuvitella: muistutti yllättävän paljon nykyistä ulkoministeriä. Tytär, Julia, taas on vaikempi tapaus, mutta kai monet 80-luvun lapset ovat Julian kaltaisia taivaanrannan maalareita. Mutta poika, Jussi, on jo pikkuisen epäuskottava. Muuten hahmot ovat kyllä hyviä, mutta taustat täynnä stereotypioita.

Kirja ruotii perheen tuntoja ja historiaa. Loppu jää vähän epäselväksi. Juoni on kuitenkin ihan hyvä!

Ärsyttävin asia on nimet:
-40-50 -luvulla syntyneet: Tapani, Anneli ja Pertti
-60-luvulta: Eeva
-70-luvulta: Jussi ja Niina
-80-luvulta: Julia.
Eikö nyt jumankauta voisi keksiä hiukan omaperäisempiä nimiä. Tarkistin niiden yleisyyttä:
-Tapani: 1940-59 47260 kpl
-Anneli: 1940-59 75517 kpl
-Pertti: 1940-59: 17777 kpl
-Eeva: 1960-79 4797 kpl
-Jussi: 1960-79 8520 kpl
-Niina: 1960-79 5495 kpl
-Julia: 1980-99 10077 kpl
Perhana! Onko Itkonen tutkinut näitä VRK:n listoja nimiä valitessaan...

Juha Itkonen: Kohti (2007) Otava
Arvio: *** Hyvä, loppu ärsytti